Kevään ja kesän aikana Korkeasaareen on jälleen saatu uusia pieniä asukkaita. Pennut, vasat, kilit, poikaset ja karitsat ilahduttavat paitsi eläintarhan vierailijoita, myös suojeluohjelmien koordinaattoreita.
Korkeasaaressa on tänä kesänä syntynyt kaksi myskihärkäkiliä. Iloisten perhetapahtumien saralla uutinen on odotettu, sillä vuosi sitten syntynyttä kiliä lukuun ottamatta myskihärkäkilejä oli nähty Korkeasaaressa viimeksi 2000-luvun alussa. Emojensa läheisyydessä viihtyvät kilit ovat vielä hyvin nuoria ja erityisesti ensimmäisten kriittisten kuukausien aikana niiden hyvinvointia seurataan tarkasti.
Korkeasaaren manuleille syntyi keväällä pentuja ja terveystarkastuksen yhteydessä molemmat urospennut madotettiin ja tunnistussirutettiin. Nyt kahden kuukauden ikäiset manulinpennut ovat jo niin vauhdikkaita tapauksia, että niitä saattaa nähdä ulkotarhassakin.
Metsäpeuroille on syntynyt neljä vasaa, jotka viihtyvät emiensä kanssa Korpi-alueen aitauksessa asustavassa tokassa. Korkeasaaressa syntyneitä metsäpeuroja on siirretty Seitsemisen ja Lauhanvuoren kansallispuistoihin osana kotimaista MetsäpeuraLIFE-luontoonpalautusprojektia vuosina 2016–2023. Kiinnittämällä huomiota lajin eläintarhakannan perinnölliseen monimuotoisuuteen pyritään varmistamaan, että eläintarhoissa syntyneet metsäpeurat voivat tulevaisuudessakin toimia kantavanhempina suojelu- ja luontoonpalautushankkeissa.
Korkeasaaressa on yksi Euroopan harvoista lisääntyvistä kuhertajagasellilaumoista. Luonnossa harvalukuiseksi käyneen lajin lauma vahvistui tänäkin vuonna kolmella vasalla. Markhorien eli kierteissarvivuohien laumassa on viisi kiliä. Korkeasaari ylläpitää lajin kantakirjaa ja huolehtii markhorien eläintarhakannan perimän monimuotoisuudesta. Viereisessä tarhassa asustavien persianlampaiden lauma kasvoi kaksosilla, jotka ovat varttuneet emänsä hoivissa jo kolmen kuukauden ikäisiksi. Uhanalaiseksi luokitellun lajin tarhakanta on pieni ja jokainen syntynyt eläin on erityisen tärkeä lajin suojeluohjelman kannalta.
Africasia-talossa aavikkopuolella asustaville kyläkutojille on kuoriutunut poikasia. Kyläkutojien poikaset kasvavat koiraiden rakentamissa komeissa roikkuvissa pesissä. Aavikkopuolella myös pikkumangusteilla on jälkikasvua. Sosiaaliset mangustit elävät perhekunnissa, joissa vain alfapari lisääntyy muiden auttaessa poikasten hoidossa. Talon tropiikkipuoleltakin on iloisia uutisia, sillä huiluharakkataskupariskunta on saanut poikasia. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun EEP suojeluohjelmaan kuuluva huiluharakkatasku on lisääntynyt Korkeasaaressa. Lisäksi suokukkojen pesintä Borealia-talossa oli onnistunut ja riikinkukkotarhassakin voi nähdä poikasen.
Aiemmin keväällä Korkeasaaren partakorppikotkille kuoriutui Qotkaksi nimetty poikanen. Koiraspoikanen on jo noussut siivilleen Saksan Alpeilla luontoonpalautushankkeen tiimoilta ja saanut uuden kutsumanimen Wiggerl. Korkeasaaressa aiempina vuosina kuoriutuneet partakorppikotkien poikaset on vapautettu Ranskan Vercorsin luonnonpuistoon, Korsikalle sekä Espanjan Andalusiaan.
Poikaset ovat aina ilahduttava uutinen, mutta aivan erityisesti tämä pitää paikkansa eläintarhojen yhteisiin suojeluohjelmiin kuuluvien lajien kohdalla.
Nykypäivän vastuullisten eläintarhojen tehtävä on yhdessä toimien turvata lajien tarhapopulaatioiden säilyminen elinvoimaisena ja monimuotoisena, mikä mahdollistaa tarvittaessa luonnonkantojen vahvistamisen tai elvyttämisen. Lisääntymiskäyttäytymisen toteuttaminen on myös merkittävä hyvinvointitekijä eläimille ja teemme voitavamme tämän mahdollistamiseksi .
kuraattori Ulla Tuomainen
Korkeasaaressa syntyvät eläimet nimetään vuosittain vaihtuvan kirjaimen mukaan. Vuonna 2024 eläinten poikaset saavat Q-kirjaimella alkavat nimet. Apuna tässä on asiakkaiden ehdotuksista keväällä kerätty lista, jolta löytyy satoja nimivaihtoehtoa. Käytössä on jo mm. Qääpä, Qorpi, Qaamos, Quasima, Qaia, Qasim, Quentin, Queenie, Qira, Qiana, Qerttu, Quisma ja Quiller.
Korkeasaaren eläintarha
Korkeasaaren eläintarha on yksi Suomen suosituimmista vapaa-ajankohteista, jossa käy vuosittain lähes puoli miljoonaa eri ikäistä vierailijaa. Eläintarha on avoinna vuoden ympäri. Korkeasaaren tärkein tehtävä on luonnon monimuotoisuuden suojelu, ja jokainen vierailija tukee tätä työtä. Korkeasaaressa elää toista tuhatta eläintä, jotka edustavat noin 160 lajia. Eläintarhan yhteydessä toimiva Korkeasaaren Villieläinsairaala on Suomen suurin loukkaantuneiden ja orpojen luonnonvaraisten eläinten hoitola.
Korkeasaari suojelee luonnon monimuotoisuutta osana eläintarhojen ja suojelujärjestöjen verkostoa. Uhanalaisia lajeja suojellaan kasvattamalla geneettisesti mahdollisimman monimuotoisia kantoja lajien tulevaisuuden turvaamiseksi. Tarhakannan avulla voidaan tukea luonnon heikenneitä kantoja tai palauttaa luontoon sieltä hävitettyjä lajeja. Korkeasaaresta on palautettu luontoon mm. metsäpeuroja ja mongolianvillihevosia.
Eläintarhan toiminnasta vastaa voittoa tavoittelematon Korkeasaaren eläintarhan säätiö.
4 kommenttia artikkeliin ”Lähimatkailua: Myskihärkien kilit, manulinpennut ja muut kesän poikaset ilahduttavat Korkeasaaressa”