Korona iski pari vuotta sitten hotelli- ja matkailualan polvilleen. Miltei yhdessä yössä koko Euroopan lentoliikenne pysähtyi, eikä kellään ollut asiaa kotimaansa ulkopuolelle. Äkkilähdöt jäivät ostamatta ja lomaresorttien uima-altaat tyhjenivät. Pandemian vaikutus on kieltämättä ollut laaja, mutta ehkä pahimmat vahingot ovat kohdistuneet matkustamiseen. Miten korona on vaikuttanut matkailuun ja millaista se on nyt?
Yksi näkyvä muutos oli suomalaisten halu matkailla kotimaassaan. Lähinnä siksi, ettei muualle päässyt, mutta myös tukeakseen paikallisia yrittäjiä ja saadakseen vaihtelua arkeensa. Monen työt olivat muuttuneet etäversioksi, joten kulkua ei juuri tullut. Mökkimarkkinat kävivät ja käyvät yhä kuumana, koska etätöitä voi tehdä missä tahansa, kunhan vain yhteydet ovat kunnossa. Suomessa kärsittiin lisäksi ulkomaalaisten turistien puutteesta ja niiden vähäisten pääsy maahan pitkään vielä pandemian alettua saattoi vaikuttaa tautitapauksien määrään.
Yritysten näkökulmasta
Suomessa on 16 miljardin euron edestä matkailualaa. Vuonna 2019 ulkomaiset matkailijat tekivät noin 10 miljoonaa matkaa Suomeen ja matkailun osuus viennissä oli vuositasolla 5 miljardia euroa. Matkailu työllistää meillä Suomessa yli 140 000 ihmistä ja matkailualan nostaminen koronan aiheuttamasta kriisistä voi mennä vuosia. Vuonna 2020 matkailutoimialoilla työskentelevien henkilöiden määrä väheni koko maassa noin 25 000 henkilöllä. Juurikin ensimmäisenä koronavuotena kaikki matkailu laski rajusti niin kotimaassa kuin ulkomaidenkin suhteen. Ihmiset eivät vain uskaltaneet liikkua.
Moni matkailualan yritys joutuikin kehittämään toimintaansa, jotta sopeutuminen korona-aikaan olisi edes jotenkin mahdollista. Matkailu on ollut jo ilmastonmuutoksen vuoksi murroksessa, joten on tärkeää uudistua ja kokeilla uusia tapoja. Digilisaation avulla on helpompaa toteuttaa tuotteita ja palveluita, jotka innostavat asiakkaita myös etänä ja ovat osa kestävän kehityksen prosessia. Matkailu nähtiin 2000-luvun alussa ensisijaisesti palvelualan osana, eikä palvelujen ekologisuudesta ja vastuullisuudesta tuolloin juuri puhuttu. Jos tuotteiden ympäristövaikutuksista puhuttiin, kyse oli fyysisistä tuotteista, ei palveluista.
Myös asiakkaat haluavat olla jatkossa vastuullisempia. Äkkilähdöt saavat yhä jäädä varaamatta. Mutta kuten oli odotettavissa, pandemian ja rajoitusten helpottuessa matkailubuumikin lähtee taas nousuun.
Matkailijoiden näkökulmasta
Koronapandemian myötä useampi matkailija pysähtyi miettimään omaa matkustuskäyttäytymistään. Onko jokainen matka tarpeellinen ja miten se vaikuttaa kestävään kehitykseen? Jonkinlainen herääminen ja syyllisyys aiempaa kulutusta kohtaan sai aikaan sen, että ihmiset harkitsivat uudenlaisia matkustusmuotoja ja matkailukohteita. Matkailun painopiste on siirtymässä massaturismista kohti yksilöllisempiä ja elämyksellisempiä matkailukokemuksia. Suomessa lyhyet ulkomaanpyrähdykset korvautuvat kotimaanmatkoilla suomalaisten päästyä kotimaanmatkailun makuun. Äkkilähdöt voivat siis olla yhä ajankohtaisia, mutta kohteet eri. Ilmastomuutoksen takia ihmiset välttävät myös nykypäivänä enemmän lentomatkustamista ja mannertenväliset lennot vähenevät merkittävästi.
Vaikka matkustaminen onkin taas enemmän tai vähemmän vapaata, me kaikki tiedämme, ettei paluuta vanhaan normaaliin ole. Paluuta normaaliin ei kannata odotella toimettomana senkään takia, että koronaa vastaavat pandemiat ovat valitettavasti tulevaisuutta. Ennakoinnin tärkeys korostuu kaikessa tekemisessä.
Matkustamiseen on tulossa uudenlaisia muotoja, kuten kontaktittomuus, virtuaalimatkailu tai erilaisen turvallisuusteemat. Ei kuitenkaan ole kovin todennäköistä, että ulkomaalaisiin turisteihin alettaisiin suhtautua negatiivisesti ympäristö- ja terveysriskien vuoksi. Toki voi olla, että kasvava terroriuhka myös Euroopan suurkaupungeissa siirtää turistivirtoja pienempiin kaupunkeihin ja maaseudun suuntaan. Turvallisuusosaaminen tulee olemaan matkailualan ydinosaamista.
Yhteenvetona voisikin todeta, että ihmiset ovat tai tulevat muuttamaan omaa matkustuskäyttäytymistään. Oli sitten syynä vastuullisuus, ekologisuus tai taloudellisuus, on selvää, että korona on vaikuttanut ajattelutapaan perumattomasti. Aiemmin vuosittainen rantaloma oli jokatalvinen perinne, mutta nyt monissa kodeissa mietitään, onko matkaan edes enää varaa ja voisiko loman viettääkin jossain lähempänä?
Onko korona muuttanut sinun matkailukäyttäytymistäsi ja jos on, miten?
Lähteet: Business Finland, Erto, Laurea, Maaseudun Tulevaisuus, Verkkouutiset